Valtuustoraportti 12.6.2017

12.06.2017

Valtuuston kokouksen aluksi tuotiin suru-uutinen, että pitkäaikainen kunnanvaltuutettu ja luottamushenkilö Harriet Klar-Kristola on menehtynyt 8.6.2017. Otan osaa Harrietin läheisten ja yhteistyökumppanien suruun.

Valtuuston listasta suuri osa käsitteli henkilövalintoja. Valtuuston puheenjohtajana toimii tulevalla kaudella Jyrki Kasvi (vihr), jolla onkin kokemusta tehtävästä ennestään. Jyrki Kasvi puhui avajaispuheessaan mm. ilmastonmuutoksen ja digitalisaation asettamista tarpeista päätöksenteolle. Miten esimerkiksi otetaan huomioon asemakaavoituksessa se, että nykyisiä kaavoja toimeenpantaessa todennäköisesti merkittävä osa autoista on jo itseohjautuvia? Miten varmistetaan, että jokaisessa päätöksessä otetaan huomioon ympäristövaikutukset, nyt kun ilmastonmuutos ei enää ole tulevaisuutta, vaan on täällä nyt? Hän kutsui myös valtuustoa yhdessä ja kunnioituksen hengessä päättämään asioista espoolaisten hyväksi Suomen 100-vuotisjuhlavuonna, “vaikka osa toisten arvoista tuntuisikin kummallisilta”.

Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali jäi pöydälle, koska esitystä ei vielä ollut. Vasemmiston edustajat eri toimielimiin valittiin esityksemme mukaisesti. Onnea valituille!

Edellinen kaupunginvaltuusto on jättänyt toteuttamatta joitain valtuuston hallintosääntöön tekemiä muutoksia, koska ne olivat tulkinnanvaraisia, epäselviä ja sisäisessä ristiriidassa hallintosäännön kanssa (3 kohtaa), ja yksi kuntalain kanssa ristiriidassa. Nämä muutokset pyrkivät ohjaamaan viranhaltijoita tekemään esityksensä lautakuntien ohjauksessa.

Kari piti puheenvuoron, jossa selitti miksi nämä muutokset alunperin tehtiin: niiden tarkoitus oli vahvistaa luottamushenkilöiden ja lautakuntien roolia päätöksenteossa. Päätösvalta asioiden käsittelyssä on jatkuvasti luisunut enemmän viranhaltijatasolle ja tarkoituksena oli puolustaa luottamuselinten roolia. On tietysti välttämätöntä, että hallintosääntö palautetaan ristiriidattomaksi, mutta ongelma ei sillä poistu. Erityisen ongelmallista on, etteivät esittelijät aina tuo lautakuntien kannanottoja kaupunginhallitukselle tietoon. Myös SDP:n, Kokoomuksen ja Vihreiden puheenvuoroja pitäneet valtuutetut yhtyivät käsitykseen, että tämä tilanne on Espoossa ongelmallinen. Asiaan toivottiin palattavan mm. valtuustoseminaarin yhteydessä. Vihreiden Hyrkkö käytti myös tilaisuutta hyväkseen ajakseen pormestarimallia.

Kalajärvenkallion kaavasta syntyi runsaasti keskustelua. Vihreiden Nevanlinna piti ensimmäisen puheenvuoron, jossa totesi mm. että Espoon ympäristökeskus ja ELY-keskus eivät ole kaavaa hyväksyneet, ja että vaikuttavuusarviot eivät ole riittävät vaikka valtuusto on jo kertaalleen palauttanut asian tätä varten. Hän esitti kaavan palauttamista valmisteluun. Kokoomuksen puolelta kaavaa kannatettiin. Kari piti puolestamme palautusta kannattavan lyhyen puheenvuoron, jossa totesi olevansa myös sitä mieltä, että valtuuston pyytämiä vaikuttavuusarvioita ei ole riittävästi tehty. (Sitten harjoiteltiin hieman äänestysjärjestelmän käyttöä ja buuttailtiin järjestelmiä. Opimme, että äänestyskonetta siirtäessä tulee olla hyvin varovainen, koska jos sen pohjassa olevat johdot irtoavat, koko järjestelmä sekoaa.) Me äänestimme kaikki palautuksen puolesta, mutta valtuusto päätti jatkaa asian käsittelyä, jolloin Vihreiden Elo ehdotti kaavan hylkäämistä, mutta tämäkin esitys hylättiin. Yhdyimme Vihreiden jättämään eriävään mielipiteeseen asiasta, mihin ainakin oma perusteluni oli se, että ympäristökeskuksen lausunto oli niin selkeästi kaavan vastainen.

Kaavaan lisättiin yksimielisesti toivomuksia, joiden mukaan alueen tonttien luovutus sovitetaan vesihuollon toteuttamiseen (Hellström, SDP) ja että Espoo kiirehtii valtiota Vihdintien parantamisen suhteen, jotta se voidaan toteuttaa samanaikaisesti alueen muun rakentamisen kanssa (Kivekäs, SDP).

Vuoden 2017 1. osavuosikatsauksen yhteydessä Johanna Värmälä (SDP) toi saliin sosiaali- ja terveyslautakunnan toiveen, että toimeentulotuesta säästyviä määrärahoja käytettäisiin perhe- ja sosiaalipalveluiden hyväksi ja teki tällaisen esityksen. Asiasta käytiin runsaasti keskustelua, jossa ei vältytty tuomasta esiin väistyvän lautakunnan keskinäistä kokoustekniikkaerimielisyyttäkään. Esiintyi väitteitä, että rahaa, jota olisi budjetoitu toimeentulotukeen ei oikeastaan olisi olemassakaan, tai että valtuusto ei voisi budjetin ohi päättää tällaisia asioita. Pidin ensimmäisen puheeni valtuustossa, jossa kerroin vammaispalveluiden ja lastenpsykiatrisen yksiköiden jonoista, ja ihmettelin, miten budjetissa voi olla katevarauksia joita ei ole varaa kattaa. Totesin myös, että valtuustolla on oikeus muuttaa päätöksiään, jos ilmenee uutta tietoa. Esitys ennakoidusti kaatui äänestyksessä, puolesta SDP ja Vas.

Pinja Niemisen esitys, että sosiaali- ja terveystoimi arvioi tiettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden talousarvion riittävyyttä vuoden 2018 talousarvion laadinnan pohjaksi, sen sijaan hyväksyttiin. Tämä esitys pohjaa samoihin budjettihavaintoihin kuin Värmälän, mutta ilmaisee asian huomattavasti “pehmeämmin” ja jättää pallon toimialalle vammaispalveluiden, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, vanhusten kotihoidon sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden budjetin kehittämisen osalta. Se tarkoittaa myös, että määrärahalisäys tulee (jos tulee) vasta vuodelle 2018.

Käsiteltiin useita valtuustoaloitteita, mm. alueellisen segregaation ehkäisemisestä, valtuuston kokousten nettilähetysten tason parantamisesta ja koululaisten retkien joukkoliikennelippujen maksuttomuudesta.

Alueellisen segregaation ehkäisemisestä syntyi runsaasti keskustelua. Perussuomalaiset pitivät tässä kohdassa mielestäni asiattomuuden rajoilla liikkuvia puheenvuoroja monikulttuurisuuden vastustamisesta keinona ehkäistä segregaatiota, eivätkä vaikuttaneet täysin ymmärtävän (tai haluavan ymmärtää), miltä osin Espoo voi päättää esimerkiksi turvapaikkapolitiikasta. Kari Uotila ja Tiina Ahlfors käyttivät meidän puolesta puheenvuorot, puhuen siitä miten mm. asukasdemokratiaa ja monimuotoista asumisrakentamista lisäämällä voidaan segregaatiota vähentää. Valtuusto päätti Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta esittää toiveen, että asuinalueiden täydennyskaavoitusprosessiin lisättäisiin sosiaalisen eheyden tarkastelu.

Aloitteemme valtuuston kokousten streamauksen teknisen tason parantamiseksi on saanut myönteisen vastaanoton ja kaupunki on edennyt asiassa, mistä Kari Uotila lyhyesti kiitti puheenvuorossaan.

Toivon, että näistä muistiinpanoista on tovereille iloa ja hyötyä.