Vaalianalyysi

Nyt on in kirjoittaa vaalianalyysi. Minäkin kirjoitan sellaisen.

Vaalit meni hyvin. Vaalikentillä ei syntynyt nyrkkitappeluita, kenenkään pääsyä vaalihuoneistoihin ei estetty, vaalituloksen aitoutta ei ole kyseenalaistettu, eikä mellakoissa ole kuollut ketään. Hyvin vedetty, Suomi.

Oman puolueeni ainoana markkinoima elvyttävä talouspolitiikka ei mennyt läpi. Syvällinen analyysini on, että se johtunee siitä, että kansakunnan enemmistö ei halua näissä olosuhteissa toteuttaa elvyttävää talouspolitiikkaa. Se on tietysti minusta sääli, mutta asiasta äänestettiin ja äänestystulos on selvä. Leikkauslinjalla mennään seuraavat neljä vuotta.

Vaalituloksesta saa koottua monenlaisia jänniä enemmistöhallituksia (joiden laskemiseksi YLE tarvitsee matemaatikon). Esimerkiksi valinnoilla Keskusta+SDP+Vihr+Vas, Keskusta+PS+Vihr ja Keskusta+PS+Kok+KD on maan politiikalle aika iso ero. Sipilällä on sillä tavalla jännä asema, että sillä, mihin hallitusneuvottelut menevät, on aika iso vaikutus siihen, mihin maa menee. Mutta eipä siitä sen enempää; hallitusneuvottelijat ovat varmasti tästä piinallisenkin tietoisia. Toivottavasti pysyy jäät hatussa ja jaksatte miettiä nimenomaan maan politiikan suuntaa, eikä sitä, mikä olisi isoin etu itselle seuraavissa vaaleissa.

Jaa että huolestuttaako rasismin nousu? Totta hemmetissä huolestuttaa. Mutta ei pelkästään siksi, että en jaksa rasisteja, vaan siksi, että on ihan selvästi nähtävissä, että leikkauslinja ja kurjistaminen on ne, jotka siihen rasismin nousuun tässäkin maassa johtaa. Kun itsellä on niukkaa, on vaikea sietää sitä, että joku ulkopuoliseksi koettu saa siitä niukasta potista oman osansa. Ulkomaalaisten sortamisen syy (syy, ei tekosyy) tällä hetkellä on se, että pelätään, että muille annettu on itseltä pois. Ihminen, jolla on katto pään päällä, ruokaa mahassa, järkevää tekemistä, ja jotakuinkin varma tieto siitä, että niin on vielä ensi vuonnakin, ei yleensä ihan huvikseen lähde lietsomaan väkivaltaa ja sortoa toisia kansanryhmiä vastaan, vaikka saattaakin omassa mielessään ajatella, että ttu että on ihan pimeetä sakkia noi savolaiset, en kestä ilman beer, ja kutsua puutarhajuhliinsa vain sivistyneitä saaristolaisia. Leikkauslinjan jatkaminen johtaa, jos ei rasististen ajatusten, niin rasististen tekojen ja rasistisen politiikan lisääntymiseen. Se huolestuttaa - ei se, että toimeentulotukiasiakasta pelottaa, että toinen toimeentulotukiasiakas syö leivän suusta.

Sitten keveemmälle linjalle: henkilökohtaisesti olen kyllä myös sitä mieltä, että jos ei suomalainen ihminen omissa vaalivalvojaisissaan saa olla humalassa, niin on se kyllä kumma. Ennemmin paheksuisin vaikka sitä, että alkoholiongelmainen ihminen ylipäätään juo viinaa, jos on pakko paheksua. Tai edes sitten vaikka sitä, että ei riitä, että on vähän hiprakassa, vaan pitää olla tukkihumalassa. Mutta alkoholinjuonnin paheksuminen tuntuu sillai ihan hippasen tekopyhältä tässä maassa! Ei varmasti olla oltu kuivin suin muissakaan valvojaisissa. Omissani juotiin viiniä. Lähdettiin kyllä kotiin ennen keskiyötä, mutta se johtui todenpuhuakseni enimmäkseen vain siitä, että seuraavana aamuna oli työpäivä, kuin mistään ihmeellisemmästä sivistyksestä. Jos olisin mennyt läpi, olen melko varma, että olis mennyt enempi viiniä ja pitempään.

Enkä muuten yleisemminkään ymmärrä mikä ihmisiä vaivaa, kun se on heti ongelma, jos poliitikko ei pönötä, ja sitten toisaalla valitetaan, että voi kun poliitikot on niin kansasta vieraantuneita ja vaikeesti lähestyttäviä. Jos pääministerillä on kesällä shortsit jalassa, niin kyllä päivitellään uutisissa ja somessa sitä päiväkaudet. En kuitenkaan usko, että kansa kaipaa pönöttäjiä, vaan niitä kuitenkin ehkä kiinnostaa enemmän mitä se pääministeri sanoo. Esimerkiksi Li Anderssonin saama äänimäärä osoittaa onneksi kyllä selvästi, että vakavastiotettavuus ei välttämättä ole konservatiivisista ulkoisista symboleista kiinni.

Kiitos tukiryhmälle ja äänestäjille. Nyt kohti uusia seikkailuja.