Rennompaa elämää Espoossa

03.04.2017

Vaalilauseenani on tänä vuonna "Rennompaa elämää Espoossa". Uskon eri ikäisten psykiatrian poliklinikoilla, yksilöasioiden jaostossa ja vapaaehtoistyössä näkemäni perusteella, että jos voisimme eri tavoin lievittää ihmisten huolia, stressiä ja kiirettä, monet ongelmat ratkeaisivat itsestään. Esimerkiksi:

  • Jos päiväkodeissa ja kouluissa olisi tarpeeksi aikuisia, jokaisen oppilaan asioihin ehdittäisiin keskittyä huolella. Luokassa ehdittäisiin neuvoa heti niitä, jotka eivät ymmärtäneet opetusta, ja auttaa niitä jotka muuten pitkästyisivät . Onnettomalta vaikuttavan oppilaan kanssa voisi keskustella tämän vaikeuksista se aikuinen, jolla on tähän paras suhde, silloin kun on siihen paras hetki. Pikkulasta, jonka tiedetään herkästi huitaisevan kaveria kun turhauttaa, ehdittäisiin kädestä pitäen ohjata rakentavampiin tapoihin.
  • Jos sosiaalityöntekijöillä kunnassa olisi aikaa rauhassa, kiireettä ja tarpeeksi usein tavata asiakkaita, tulisivat näiden asiat heille tutuiksi ja monet asiat kerralla kuntoon.
  • Kun ihminen joutuu jatkuvasti olemaan huolissaan tulevaisuudestaan, esimerkiksi toimeentulostaan, vie se häneltä henkistä kapasiteettia. Stressaantuneena on vaikeampi mm. tehdä hyviä terveyspäätöksiä, jaksaa huomioda toisten tunteita, järjestellä asioita pitkällä tähtäimellä, osallistua vapaaehtoistoimintaan. Tekemällä perusturvapoltiiikasta pitkäjänteisempää, paranee ihmisten elämänlaatu monelta kohdalta.
  • Jos kunnan työntekijät joutuvat koko ajan tekemään töitä tilanteessa, jossa he eivät tiedä leikataanko heidän resurssejaan koska ja miten, heidän motivaationsa kehittää itse omaa työtään on heikko, he uupuvat ja sairastelevat ja lähtevät mieluiten toisiin hommiin.

Haluan siksi, että kaikessa kunnan päätöksenteossa luovutaan ajattelusta, jossa ensisijaisena tavoitteena ovat iänikuiset säästöt ja mahdollisimman halvalla tekeminen. Tavoitteen pitää olla, että tehdään asialliset hommat kunnolla ja kiireettömästi. Espoolla on siihen varaakin - viime vuonna syntyi 60 miljoonaa ylijäämää ja meillä on lähikuntien alhaisin veroprosentti. Jos kuitenkin syntyy tilanne, että varaa ei enää ole, sitten päättäjien pitää istua alas ja - kunnolla ja kiireettömästi ja avoimesti - päättää, mikä homma lopetetaan. Piiloutuminen "budjettikehyksen" taakse pitää lopettaa ja puhua suoraan siitä, että tähän vanhainkotiin ei enää palkata tätä hoitajaa, nämä lapset eivät enää saa kouluavustajaa.

Äänestä, jos olet samaa mieltä. Espoossa numerolla 400.