Valtuustoraportti 22.1.2018

22.01.2018

Mitä Vasemmisto teki valtuustossa tammikuussa 2018?

  • ehdotimme, että ennen kaupungintalon purkamispäätöstä selvitettäisiin vielä asian ympäristövaikutukset
  • yritimme viimeiseen asti puolustaa kaupungintaloa purkamiselta
  • osallistuimme valtuustoaloitteeseen systemaattisen metroliikenteen alkamisen vaikutuksia koskevan kuntalaispalautteen keräämiseksi
  • vaadimme kotihoidossa yhä jatkuvan resurssipulan selvittämistä ja korjaamista
  • vaadimme vegaanisen kouluruuan todellisten kustannusten selvittämistä ennen kuin suunnitelma “liian kalliina” hylätään

Ensin keskusteltiin kaupungintalosta. Espoon Vasemmiston koko kaupungintalon purkamiseen pyrkivän värikkään historian ajan pyrkinyt säilyttämään historiallisen kaupungintalon. Kokousta edeltäen Kari Uotila oli ollut yhteydessä myös Tampereen yliopiston tutkijaan, Satu Huuhkaan, jonka alaa on nimenomaan vanhojen rakennusten korjauskelpoisuus ja kestävä kehitys. Totesimme, että talo on korjauskelpoinen ja arkkitehtonisesti arvokas, ja sen purkaminen ja uuden rakentaminen käyttäisi todennäköisesti luonnonvaroja ja aiheuttaisi päästöjä enemmän kuin peruskorjaaminen. Asiasta käytettiin hurjasti melko kiivasta keskustelua, joka vaikutti erikoiselta uuden valtuutetun silmiin. Teimme esityksen, että asia palautetaan valmisteluun ja selvitetään vielä purkamisen ja uudelleenrakentamisen ympäristövaikutukset. Tämä esitys hylättiin ääniin 15-60, puolesta Vasemmisto sekä osa demareista ja vihreistä. Teimme myös esityksen, että kaupungintalo säilytettäisiin. Muutosesitys kaatui äänin 19-56, mihin jätimme eriävän mielipiteen. Valtuustotalon kohtaloon valtuusto päätti yksimielisesti palata vielä myöhemmin. Karin ja Tiinan puheet aiheesta ovat liitteenä.

Seuraavaksi keskusteltiin hyvinvointikertomuksista. Perussuomalaiset tekivät tapansa mukaan runsaasti ehdotuksia, joissa kaikenlainen maahanmuuttajien mainitseminen erikseen tukea vaativana ryhmänä poistettaisiin. On hieman ikävää, että tärkeä keskustelu hukkuu sellaisen alle. Vasemmiston kanta tietysti on, että on kaikkien etu, että sellaisia väestöryhmiä, jotka nyt ovat vaikkapa köyhempiä, sairaampia, tai opinnoissa vähemmän menestyviä pyritään tukemaan niin, että epätasa-arvo vähenee.

Henna Kajava (PS) teki myös esityksen, että Espoossa ryhdyttäisiin valvomaan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa tyttöjen sukuelimiä tarkastelemalla. Vaikka tyttöjen sukuelinten silpominen on järkyttävä asia, ei Espoon valtuustolla kuitenkaan ole valtaa asettaa terveydenhuollon henkilöstölle potilassuhteeseen vaikuttavia valvontavelvoitteita; sellainen valta on ainoastaan lainsäätäjällä. Kuten salissa monet terveydenhuollon ammattilaiset kertoivat, valvonta ja kyttääminen etnisen taustan perusteella ei myöskään edistä kotoutumista eikä koulun henkilökunnan hyvää suhdetta lapsiin. Sen sijaan Arja Juvosen (PS) toivomusesitys, että Espoossa varmistetaan THL:n asiaa koskevan ohjeistuksen käyttöönotto, hyväksyttiin yksimielisesti.

Johanna Värmälä (SDP) teki hyvän esityksen, että Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurannan yhteydessä seurataan myös lasten ja nuorten käyttämien julkisten tilojen terveyttä ja turvallisuutta, jota tietysti kannatimme ja joka tuli hyväksytyksi.

Lahdenpohjan kaava herätti jonkin verran keskustelua. Tehtiin palautusesitys ns. rinnakkaistien selvittämistä varten, mutta kuten Vihreistä huomautettiiin, läheisen Natura-alueen suoja käytännössä estää tämän. Muutosesityksessä samasta asiasta esitettiin ratkaisuksi Kehä I:n siirtoa. Kaavaa esitettiin myös hylättäväksi. Kaikki esitykset hylättiin.

Sukupuolivaikutusten budjettivaikutusten arviointi ei herättänyt keskustelua. Puheeni asiasta on liitteenä.

Vegaaniruokaa kouluihin vaativa aloite palautettiin valmistelun todellisten (todennäköisesti pieniksi osoittautuvien) budjettivaikutusten selvittämiseksi, vaikka tätä muutama kokoomuslainen ja perussuomalainen vastustikin.

Valtuustoaloite Niittykummun metroaseman liityntäliikenteen turvallisuudesta käsiteltiin varsin maltillisesti. Mikki Kauste (vihr) teki toivomusesityksen suojatiejärjestelyjen parantamiseksi niin, että suojateitä oikeasti käytettäisiin. Tämä hyväksyttiin yksimielisesti. Kilpi (ST) teki tässä yhteydessä myös valtuustoaloitteen suorien Helsingin keskustaan menevien bussilinjojen palauttamiseksi; tämä sinänsä mahdollisesti kannatettava toivomus hylättiin ilman pitkällistä keskustelua lähinnä, koska se ei lainkaan liittynyt käsiteltävänä olevaan asiaan. (Jos olisin tiennyt etukäteen, että Niittykummun metroaseman alikulkuja koskeva valtuustoaloite on se kohta, jossa sopii tehdä linjamuutosesityksiä, olisin toki samalla esittänyt Leppävaara-Matinkylä -yhteyksien parantamisia.)

Osallistuimme myös valtuustoaloitteisiin, joissa vaadittiin systemaattista kuntalaispalautteen keräämistä metroliikenteen alkuun liittyvistä hankaluuksista, kotihoidon resurssipulan korjaamista, muovijätteen kierrätyksen parantamista sekä Jorvin sairaala-alueen maankäytön kokonaissuunnittelua, sekä valtuustokysymykseen koskien työturvallisuutta kouluväkivaltatapauksissa.