Valtuustoraportti 11.6.2018

Mitä Vasemmisto teki valtuustossa kesäkuussa 2018?

• vaadimme Rantaraitin rakentamista loppuun myös Matinkylän alueella
• kannatimme kaavoitukseen liittyviä toivomuksia, joilla turvataan luontoa ja parannetaan ihmisten viihtyisyyttä Latokaskenniityn, Hannusjärven ja Matinkylän alueilla
• yritimme puolustaa työntekijöiden asemaa tulevassa soteuudistuksessa
• vaadimme kaikkien espoolaisten, taustasta riippumatta, auttamista silloin kun heillä on erityistä avuntarvetta

Kokouksen aluksi jakoi puheenjohtaja kukkia ja lahjan valtuutettu Antero Laukkaselle tämän 60-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Kaupunginjohtaja kertoi, että Espoo on valittu 158:n hakijan joukosta “Vuoden älykäs yhteisö 2018” -palkinnon saajaksi.

Ensimmäisenä tehtävänään valtuuston puheenjohtajiston seuraavalle vuodelle. Espoon prosessin mukaan paikkajakotoimikunta jakaa paikat vaaleissa ehdolla olleille ryhmille (äänimääriin pohjautuvilla pisteytysmenetelmällä). Jokainen ryhmä jakaa sitten paikat haluamallaan tavalla henkilöille. PJ:n sekä 1-2. vpj:n kohdalta ongelmaa ei ollut, mutta 3:n vpj:n kohdalla asiasta syntyi draamaa. Paikkajakotoimikunnan pelisääntöjen mukaan “Kunnallisvaaleissa samalla listalla olleet puolueet ja ryhmät esiintyvät yhtenä ryhmänä myös paikkajakoneuvotteluissa”.

Tämän periaatteen mukaan PS:n ja Sinisten olisi pitänyt jakaa heille aikanaan annettu paikka keskenään, mutta he eivät päässeet asiasta sopimukseen, joten valtuusto joutui äänestämään asiasta. PS ja Siniset asettivat molemmat omat ehdokkaansa ja sen jälkeen RKP omansa ja lisäksi puheenjohtajan vaalissa saa jokainen äänestää ketä tahansa valtuutettua. Valituksi tuli perussuomalaisten Simo Grönroos.

Vuoden 2018 ensimmäinen osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet herätti jonkin verran kommentteja, muun muassa soteuudistukseen varautumisesta. Johanna Värmälän (sdp) esitystä, että palkkojen yleiskorotuksiin tarvittavia rahoja ei hankittaisi heikentämällä palvelujen saatavilla ei puheenjohtaja suostunut ottamaan käsittelyyn, sillä piti sitä talousarvioasiana jota ei voida käsitellä osavuosikatsauksen yhteydessä. Juri Aaltonen (sdp) puolestaan kiinnitti huomiota siihen, että Espoon Asunnot on vuosi vuodelta rakentanut vähemmän asuntoja kuin on asetettu tavoitteeksi. Valtuusto hyväksyi tästä toivomuksen, että asiaa seurattaisiin jatkossa. Keskustelussa kritisoitiin myös sitä, että jokaisessa katsauksessa Espoon teatterin tilanne ja suunnitelmat tuntuvat muuttuvan. Lisäksi PS piti pakollisen maahanmuuttolukuja kauhistelevan puheenvuoronsa, johon tosin salista huomautettiin, että Espoon maahanmuutosta suurin osa on työ- ja opiskeluperäistä.

Tolppolanmäen ja Suurpellon kaavat hyväksyttiin keskustelutta.

Latokaskennniityn kaavaa kehuttiin yleisesti, mutta kaava-alueen viheryhteys Eestinkallion ja Keskuspuiston vaikuttaisi monien näkemyksen mukaan katkeavan liikaa. Vihreiden Tiina Pursula esittikin tältä osalta kaavaa palautettavaksi valmisteluun. Pursula perusteli hyvin, että tämä ei viivästyttäisi urheilupuistohanketta, sillä määrärahatkin on varattu vasta 2020; päinvastoin hyvällä valmistelulla nyt voitaisiin välttää viivästykset valitusten vuoksi myöhemmin. Valitettavasti palautusesitys kaatui äänin 24-49. Valtuusto jätti sen sijaan toivomukset, että viheryhteyttä vahvistettaisiin rakennusten sijoittelulla.

Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan osalta käytiin keskustelua pitempään. Hannusjärveä ovat paikalliset asukkaat kunnostaneet vuosia ja on huolta, että tämä työ menee kaavan tiivistyessä hukkaan. Alueen erityislaatu historiallisena luonto- ja virkistysalueena ja vanhana pientaloalueena tullee muuttumaan metron varressa. Henna Partasen (vihr) esityksestä valtuusto toivoi, että kaupunki tutkii mahdollisuuksia tehdä järvellä kunnostustoimia kompensaationa maankäytön muutoksen mahdollisille negatiivisille vaikutuksille. Antero Laukkanen (KD) puolestaan esitti valtuuston yksimielisesti kannattamana toivomuksen, että alueen erityisluonne voitaisiin huomioida asemakaavaa laadittaessa.

Matinmetsän kaavoituksen yhteydessä valtuusto jätti Mia Laihon (kok) aloitteesta yksimielisesti toivomuksen, että käytännön kaavoituksessa turvataan jalankulku- ja kevyen liikenteen yhteydet sekä niiden esteettömyys.

Valtuusto käsittely erittäin runsaasti valtuustokysymysten ja -aloitteiden vastauksia. Kerron edellä erikseen vain niistä, joista käytiin keskustelua tai joissa on muuten jotain huomattavaa. Kaikki vastaukset löytyvät kokousmateriaaleista. Aloitteet pienydinreaktoreiden käytön tutkimisesta Espoon hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamiseksi, hulevesien suunnittelun ja -rakennuttamisen periaatteista, uudesta avoimesta lukiosta ja nuorten korkeakoulupolusta, maksullisesta englannin kielisestä koulusta ja lukiosta sekä Laaksolahden urheilupuistoalueen kehittämiseksi jäivät pöydälle koska ne aloittanut valtuutettu ei ollut läsnä.

Valtuustokysymys maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista kaupungille ja sen omistamien yhtiöiden talouteen ja toimintaan oli saanut vastauksen, joka herätti keskustelua. Vastaus on ymmärrettävästi luettavissa niin, että varautuminen on vaikeaa, kun käytännössä ei tiedetä mitä tulee tapahtumaan. Valtuutettu Värmälän esititti, että Espoo pyrkii varautumaan siihen, että työntekijöiden työsuhteet tulevat turvatuksi. Tätä vastustettiin hallituspuolueiden toimesta, joten valitettavasti esitys kaatui.

Vastauksesta valtuustokysymykseen maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysaseman parantamisesta käy ilmi, että meillä on Espoossa runsaasti toimintaa sekä työllisyyden parantamiseksi yleensä että tavanomaista heikommin työllistyvien ryhmien (kuten maahanmuuttajien) työllisyyden parantamiseksi. Aulikki Pentikäisen (sdp) esityksestä valtuusto toivoi, että suunniteltaessa Espoon työllisyyspalveluiden ja Omnian maahanmuuttajien osaamiskeskuksen toimintaa kiinnitetään erityistä huomiota nimenomaan maahanmuuttajanaisten työllisyysaseman parantamiseen.

Perussuomalaisten Simo Grönroosin puheenvuoro, jossa sanottiin toisaalta että maahanmuuttajien työllistyminen on ongelma mutta toisaalta että sille ei pitäisi tehdä mitään, sai ennätysmäärän repliikkejä, joissa logiikkaa moitittiin. Grönroos äityi vastarepliikissään suoraan sanomaan, että huonosti työllistyvät maahanmuuttajat pitäisi lähettää maasta pois ja suosia työllistämisessä “kantasuomalaisia”, ja puheenjohtaja joutui lopulta toistuvasti rajaamaan keskustelua. Pidin itse asiasta puheenvuoron, jossa huomautin, että tasa-arvoa ei ole se, että kaikki saavat saman, vaan se, että kaikki saavat tukea sen mukaan kuin tarvitsevat, joten kannatamme toivomusta.

Valtuustokysymykset psykiatrisen hoidon saatavuudesta ja pätevien lastentarhanopettajien saamisen turvaamisesta, henkilökunnan pysyvyyden vahvistamisesta ja palkkatason kehittämisestä sekä valtuustoaloite lastensuojelun työntekijöiden tilanteesta olivat saaneet vastauksia, joissa on hyviä suunnitelmia. Kuten keskustelussakin todettiin, kaikkien suunnitelmien toteutuminen vaatii kuitenkin budjettineuvottelujen onnistumista.

Valtuustoaloite Espoon oman normienpurkuohjelman käynnistämisestä sai vastaukseen lisäyksenä toivomuksen, että Espoo osallistaa työntekijöitä ja asukkaita paikallistamaan haitallisia normeja. Osallistuva Espoo -työryhmän PJ kertoi meille, että tähän toivomukseen jo vastataankin.

Valtuustoaloite nuorisovaltuustoaloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn oli valitettavasti saanut vastauksen, että nykyisiä käytäntöjä ei aiota muuttaa, vastoin nuorisovaltuuston omaa toivetta. Vihreiden Mari Anthoni esitti vastausta palautettavaksi ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja piti tätä kannattavan puheenvuoron. Palautukselle ei löytynyt tukea, joten valtuusto tyytyi samansisältöiseen toivomukseen. Allekirjoittaneelle jäi epäselväksi miksi joku ei kannata palautusta asian tekemiseksi, mutta kannattaa kuitenkin toivetta, että se tehtäisiin - liittyy jotenkin siihen, missä kulkee raja sille, mitä valtuustoaloitteella voidaan tehdä. (Kuntalakihan ei valtuustoaloitetta suoraan tunne, vaan se on vakiintunut tapa.)

Valtuustoaloite toisen asteen koulutuksen kustannusten selvittämisestä ja alentamisesta ei herättänyt kovin runsasta keskustelua, mutta asia on ehdottoman tärkeää. Toivomuksella valtuusto kehotti selvittämään oppimateriaalien lainaamista oppilaitosten kirjastoissa ja tehostamaan olemassaolevista tukimuodoista tiedottamista opiskelijoille ja huoltajille.

Vasemmiston Kari Uotilan Valtuustoaloite rantaraitin toteuttamisesta Matinkylässä oli saanut vastauksen, jossa on hyvin avattu Rantaraitin rakennusprosessia. Kuitenkin vastaus oli sikäli puutteellinen, ettei siinä ollut riittävästi kerrottu aiotaanko Rantaraitti todella toteuttaa myös Matinkylän kohdalla. Keskustelussa kävi myös ilmi, että asiasta on työryhmä tehnyt suunnitelmia, joita ei ole vastauksessa. Kari esitti vastauksen palauttamista sen selkeyttämiseksi, mutta tämä kaatui äänin 33-35.

Lopuksi valtuusto hyväksyi vielä Kivimiehen koulun ja Kivimiehen päiväkodin hankesuunnitelman ilman keskustelua.