Mutta mistä te sitten säästäisitte?

08.03.2015

Mistä te sitten säästäisitte? Mikä Vasemmistoliiton säästölista sitten on? Mistä te sitten ottaisitte pois? Tätähän meiltä jatkuvasti kysytään. Kysymys sinänsä jo osoittaa, kuinka yksisilmäistä poliittinen talouskeskustelu tällä hetkellä on. Lähtökohta on se, että pitää säästää, että pitää ottaa joltain pois. Sitten aletaan miettiä, keneltä.

Vaan kun koko kysymys "mistä säästetään" on väärä. Ei Suomessa oikeasti ole mitään suurta tuhlausongelmaa. Julkisen sektorin koko on suunnilleen sama kuin se on ollut vuosikymmeniä, ja sosiaaliturvamenot ovat kasvaneet vain suhteessa siihen, että ihmisiä on työttömänä. Me käytämme rahaa samalla tavoin kuin ennenkin lamaa. Kaikessa toiminnassa on tottakai aina tyhmiä kohtia, jotka voi tehdä halvemmallakin, ja niitä pitää julkisellakin sektorilla jatkuvasti etsiä, mutta lähtökohtaisesti ongelma ei tällä hetkellä Suomessa ole se, että käyttäisimme liikaa rahaa.

Sen sijaan ongelma on se, että talous on jumissa. Rahaa ei tule sisään. Ihmisiä on työttömänä ja kauppa ei käy. Kyseessä on ensisijaisesti yksityisen sektorin lama ja verotuottojen alhaisuus. Se yksityinen sektori ei lähde nousuun, vaikka miten säästettäisiin ja leikattaisiin. Uutta Nokiaa ei synny sillä, että mummot eivät saa ruokansa kanssa voita ja leipää tai työttömällä ei ole varaa ostaa talvitakkia, eikä sillä, että ansiosidonnaista päivärahaa saa tarvittaessa vähemmän aikaa kuin ennen. Päinvastoin mitä enemmän säästetään ja leikataan tavoilla, joka laskee kansalaisten ostovoimaa, sitä syvempään lamaan yksityinen sektori menee. Jos mummoille ei osteta leipää, jää leipuri työttömäksi. Jos työttömät eivät osta talvitakkeja, sanoo vaatekauppa työtenkijöitään irti. Eikä sille ansiosidonnaisella eläjälle synny yhtään uutta työpaikkaa sillä, että tilille tulee vähemmän rahaa.

On turha kuvitella, että yritys palkkaa lisää työntekijöitä, jos kenelläkään ei ole rahaa ostaa sen yrityksen tuotteita. Yritykset palkkaavat tällä hetkellä vähemmän siksi, että tuotteet eivät mene kaupaksi entisenlaisesti - eivät siksi, että sivukulut olisivat nousseet tai työntekijöitä entistä hankalampi irtisanoa. Lamasta päästään nopeammin kun puututaan suoraan ongelman alkusyihin. Säästämisen sijaan meidän pitää miettiä, mistä saamme lisää rahaa.

Oikeat kysymykset siis ovat: "Miten yksityinen sektori saadaan taas tuottamaan? Miten saadaan ihmisille työtä?"

Vasemmistoliiton vastauksia tähän ovat muun muassa:

  • työpaikkojen luominen julkisilla investoinneilla, jolloin sosiaaliturvamenot laskevat ja yrityksille riittää asiakkaita, kun meillä on enemmän palkkatyöläisiä
  • edellisen rahoittamiseksi veropohjan palautus tasolle, jolla meillä on ennenkin mennyt hyvin (esimerkiksi kaikkien tulojen verotus samassa taulukossa ja veroparatiisipakoilun karsiminen)
  • tavallisten kansalaisten ostovoimasta huolehtiminen, jotta yrittäjille riittää asiakkaita (EI jäädytyksille)
  • ALV:n tason laskeminen perushyödykkeissä kysynnän kasvattamiseksi
  • pienten yritysten aseman parantaminen ALV-tilityksen alarajaa nostamalla

Mutta jos edelleen nimenomaan se säästölista kiinnostaa, niin seuraavia olemme ehdottaneet lopetettavaksikin:

  • tuottamattomat yritystuet
  • ylimääräiset asehankinnat
  • tuottavien valtioyhtiöiden myynti (myynti tuo tilapäistä voittoa, mutta tuloja menetetään pitkällä tähtäimellä)
  • vapaaehtoisten eläkevakuuksien tuki.

Muiden väläyttelemät puoluetuet ja ministerien palkat eivät ole sikäli hyvä säästökohde, että niistä ei kerry sellaisia summia, että ne heilauttavat taloutta suuntaan taikka toiseen. Symbolisina eleinä ne toki voivat olla tärkeitä, mutta ne eivät ole sellaisia "konkreettisia toimia" talouden parantamiseksi, jota vaikkapa pääministeriltä toivoisi. Ei minulla mitään niitä vastaankaan ole, mutta ne eivät ole ratkaisu.

Kiinnostuitko? Vasemmistoliiton veromallin esittely löytyy täältä (lue koko PDF) ja on takuulla konkreettisempi kuin Stubbin lista (vaikka siitä olisi muuten eri mieltä). Yksi konkreettinen ehdotus investoinneiksi on niin sanottu Patomäen elvytyslista - samassa lähteessä selvennetty myös sitä, miksi velkaa ei kannata ylenpalttisesti kammoksua, jos sillä tehdään järkeviä asioita.